Trolls: A Guide To The Uz

Kirjoittanut Tero Kaija, 23.09.2007 klo 22:11
Blogi vietti tovin taukoa, jona aikana kesäkin ehti vaihtua syksyksi. Mutta nyt on kuitenkin aika ottaa käsittelyyn Mongoosen julkaisema Trolls: A Guide To The Uz -kirja.

Kirjan ensimmäinen kappale käsittelee eri peikkorotuja ja heidän kulttuuriaan. Kappale selvittää roduista niin alkupeikot, yöpeikot ja peikkolaiset kuin suur- ja luolapeikot. Lisäksi syvennytään peikkojen kulttuuriin ja tapoihin ruokavaliota, peikkojen nimiä, kieltä, perhesiteitä ja vaatetusta myöten. Orjuus on yleistä peikkojen keskuudessa, lähinnä peikkolaisten ja suurpeikkojen joutuessa kärsijän osaan, ja tätä asiaa käsitellään kirjassa varsin syvällisesti. Myös peikkojen ajattelutapaa ruoditaan varsin tarkkaan läpi. Tämän kappaleen myötä aiemmin Gloranthaa vähemmät tuntevat saavat varmasti selville, minkälaisia Gloranthan peikot ovat. Kappaleen lopuksi käydään vielä peikkojen historia läpi aina nykyaikaan - Toiseen Aikaan - asti.

Toinen kappale valottaa peikkoyhteisöjä ympäri Gloranthaa. Kappale esittelee Dagori Inkarthissa asuvia peikkoyhteisöjä ja esimerkin kaltaisesti kuvaa Opaalinäkijän luolaston pohjapiirustuksia ja paikkojen kuvauksia myöten. Samanlaisen käsittelyn saa Varjotasangon peikkoyhteisö, ja sieltä tarkemmin on esitelty Käyrän keihään leiri, joka on pääasiallisesti peikkolaisten asuttama yhteisö. Näiden lisäksi tutustutaan lumipeikkojen kulttuuriin pohjois-Gloranthassa ja viidakkopeikkoihin Pamaltelassa.

Kolmas kappale keskittyy peikkojen hahmonluontiin ja peikoilla pelaamiseen. Alku on tarpeellista sääntötietoa peikkojen luomiseen kulttuuritaulukoita myöten. Tämän lisäksi esitellään muutamia peikkojen erityisiä esineitä sekä lisäsääntöjä riimujen käyttöön. Näiden jälkeen keskitytään kuvaamaan, kuinka roolipelata peikkoa. Kappale kuvaa, kuinka näytellä ja äännellä kuin peikko ja sen lisäksi havainnollistaa syitä, miksi pelaajahahmona oleva peikko lähtisi ulos asuinluolastostaan seikkailemaan. Lopuksi vielä käydään läpi peikkojen suhtautuminen muihin rotuihin. Lyhyesti sanottuna peikot jakavat muut olennot kahteen ryhmään: ne, jotka voidaan syödä, ja ne, joita ei voi syödä. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu hyvin harva.

Neljäs ja viimeinen kappale esittelee peikkojen uskontoja. Esittelyssä on yhdeksän suurinta kulttia, joista osa on jo aiemmin esitelty Gloranthan kulttikirjoissa, mutta näiden osalta kuvausta on laajennettu. Uusina kultteina esitellään Musta Aurinko, Gorakiki, Himile, Subere ja Xentha. Lisäksi 13 muuta peikkokulttia saa lyhyen, muutaman lauseen mittaisen esittelyn.

Kokonaisuutena peikkokirja on varsin kattava kuvaus peikoista ja heidän elämästään ja tavoistaan. Kirjasta on varmasti apua pelaajille, jotka pelaavat peikkoa pelaajahahmonaan, mutta myös pelinjohtajille, jotka pystyvät kirjan avulla paremmin kuvaamaan vastaantulevia peikkoja. Vanhaa RuneQuestia pelanneiille ja vanhoja peikkokirjoja lukeneille tämä opus ei varmastikaan mitään maata mullistavaa tarjoa, mutta esimerkiksi itselleni kirja toi kuitenkin lisää yksityiskohtaista tietoa peikoista, jota en muista lukeneeni tai jonka olen jo unohtanut. Ainoa asia mitä kirjasta jää kaipaamaan, on erilaisten peikkoryhmien pelitekniset tiedot. Nämä tietysti löytyvät RuneQuest: Monsters -kirjasta, mutta valmiiksi kuvatut peikkoryhmät olisivat antaneet lisäarvoa kirjalle, kun näitä tietoja olisi voinut käyttää esimerkiksi satunnaisissa kohtaamisissa. Lisäksi vaikka esimerkkiluolastot antavat hyvän pohjan omien peikkoseikkailujen tekoon, muista Glorantha-kirjoista tuttuja seikkailuideoita jäi kaipaamaan.


Kirjoita kommentti


Nimi (*):
Kommentti (*):