Cults of Glorantha: Volume 2

Kirjoittanut Tero Kaija, 07.02.2007 klo 21:05
Kulttikirjojen toinen osa keskittyy esittelemään shamanismia ja heidän käyttämänsä henkitaikuutta. Tämän lisäksi kirjassa syvennytään eri velhokoulujen ja –kuntien saloihin ja oppeihin. Kirjan lopusta löytyvät vielä kuvaukset muutamista uusista kulteista ja lista erikoisista kulttien ja velhokoulujen omista Rune-, Divine ja Sorcery Magic –loitsuista.

Shamaanit ja niihin liittyvät säännöt mukailevat vahvasti vanhasta RuneQuestista tuttuja sääntöjä, mutta henkien tärkeyttä shamaanien elämässä on painotettu kenties enemmän. Shamaanien osaama Spirit Magic ei juuri poikkea loitsujen osalta Rune Magic:sta (loitsut ovat samoja). Riimujen tilalla ovat erilaiset taikakalut, jotka ovat kuitenkin riimukohtaisia ja antavat riimuja vastaavat erikoisominaisuudet. Tämän lisäksi shamaanit voivat luoda itselleen fetissejä, joihin voi sitoa erilaisia henkiä, joiden ominaisuuksia shamaanit voivat hyödyntää.

Tämän lisäksi shamaanit hallitsevat henkien kutsumisen taidon. Henkien hallintaa varten löytyy asianmukaisia loitsuja, joiden avulla henkiä voi käskeä tekemään haluttuja asioita. Ei mitään uutta vanhaan RuneQuestiin verrattuna.

Tämän jälkeen löytyy lista erilaisista henkikulteista, vaatimukset jäseneksi pääsemisestä ja kultin tarjoamat loitsut ja edut sekä muut kultteihin liittyvät erikoissäännöt.

Seuraavana kirjassa on vuorossa eri velhokoulujen ja –kuntien esittely. Näistä on kerrottuna lähinnä pääsyvaatimukset sekä velhokoulun tai –kunnan tuomat edut ja tarjoamat loitsut. Kuvaukset ovat melko paljon sääntöteknistä asiaa, mutta auttavat varmasti syventämään velhohahmojen taustoja. Velhot voivat opetella myös Rune Magic –loitsuja, ja velhokoulut näitä myös opettavat, mutta jumalkulttien tarjoaman Rune Magic:n tapaan loitsujen heittämiseen käytettävä kyky jää epäselväksi.

Loppupuolelta kirjaa löytyvät kuvaukset muutamasta uudesta kultista ja näihin liittyvät säännöstöt. Aivan lopuksi on listattuna kulttien ja velhokoulujen tarjoamat uudet loitsut, muutama uusi Advanced Skill ja Ledendary Ability sekä kuvaukset uusista henkiolennoista.

Kirjan anti jää varsin vähäiseksi, jos unohtaa kaiken sääntöteknisen asian. Toki säännöt shamaaneille ja heidän käyttämälleen henkitaikuudelle ovat paikallaan, mutta näissäkin lähinnä termit ovat vaihtaneet paikkaa (Rune Magic muuttunut Spirit Magic:ksi ja riimut taikakaluiksi) sääntöjen pysyessä samana. Vanhan RuneQuestin sääntöihin verrattuna kirjan säännöt eivät juuri tarjoa muuta kuin säännöt päivitettynä uuden RuneQuestin termeille.

Aiemman kulttikirjan yhteydessä toivomani selvennykset taikuussääntöihin eivät helpota tämänkään kirjan myötä. Edelleenkään sääntökirjoista ei saa täyttä selvyyttä siitä, tarvitseeko kulttien ja eri velhokoulujen opettamiin Rune Magic –loitsuihin riimuintegraatiota ja millä kyvyllä näitä loitsuja heitetään. Joka tapauksessa olen itse lähtenyt sille linjalle, että kultit opettavat jäsenilleen kultille ominaisia loitsuja ilman riimuintegraatiota, ja loitsimiseen käytetään Lore (Cult Theology) –kykyä. Muihin kuin kultin opettamiin Rune Magic –loitsuihin pääsee käsiksi, kun löytää asianmukaisen riimun. Tällä tavoin taikuussysteemi muistuttaa vanhan RuneQuestin järjestelmää.


Kirjoita kommentti


Nimi (*):
Kommentti (*):